Kohokohtia menneiltä vuosilta 

Vuosien 2019 - 2025 tapahtumia pääsee selamaan vasemmasta reunasta klikkaamalla.

Vuoden 2026 tapahtumia

Yhdistyksen Kampanja 2026 -merkeissä tehdään yhdessä liikunnallisia tempauksia. Teemamme on LIIKE ON LÄÄKE.

Ensimmäinen tempaus tehtiin 18.2.2026.Eläkkeensaajan päivän merkeissä.  Kävelylenkillä jokirannan maisemissa mukana oli 15 jäsentämme ja 1 koira. 

Toinen tempaus tehtiin 25.3.2026, jolloin kokoontui 19 jäsentä kampanjan merkeissä  kävelylle kuuntelemaan Juurikosken kohinaa. Siltojen lenkillä nähtiin koskikarakin. Porukka kävi Kiviojan ulkoilupuistossa ja teki leikkimielisiä liikuntaharjoituksia. Olipahan mukavaa ja virkistävää!

14.4.2026 tehtiin 3. tempaus LIIKE ON LÄÄKE -kampanjan merkeissä Liikuntapuiston maastossa. Aamulenkille lähdettiin klo 7 liikuntapäällikkö Piia Jylhän opastuksella. Piian ohjauksessa tutustuttiin uuteen pyöräilylenkkiin ja jumppailtiin välillä. Käytiinpä välillä kuntoportaissakin. Virkistävä ja mukava reissu!

30.3.2026 Porinassa vieraili Jenny Karvala ja Aila Peltokorpi Kotipalvelu Jennystä. Lisäksi Taimo Löf ja Ukkoset ja Eukkoset viihdyttivät keväisillä lauluilla

Jrnny Karvala kertoi, mitä kaikkea heidän palveluihin kuuluu. Toiminnan teemana on Palvelua ihan kaikille niitä tarvitseville. Teemme työtä kultaisella sydämellä.

Toimintaa on mahdollista saada arvonlisäverottomana asiakkaan tilanteen mukaan. Työ on kotitalousvähennyskelpoista ja yritys on hyväksytty Pohteen alueella yksityiseksi palveluntuottajaksi. Palvelua on saatavana nopealla aikataululla, yrityksessä on 30 työntekijää eri alueilla.
Tarkemmat tiedot palveluista ja hinnoista nettisivuilta: www.kotipalvelujenny.fi

Arpajaisten jälkeen Taimo sekä Ukkoset ja Eukkoset esittivät keväisiä lauluja. Kuultiin laulut Maailman kylässä, Metsäpirtti, Sataman valot, Meren aalloilla sekä Ilta Kähtävän järvellä. Ehdittiin vielä laulla muutama yhteislaulukin. Lämminhenkisen tilaisuuden päätti yhteislauluna Kultainen nuoruus.

Kaupungin museosihteeri Kati Pehkonen vieraili Porinakerhossa 19.1. ja 13.4.2026

19.1. Kati kertoi vuosien 1700-1850 vaiheista sekä Suomessa että Kala- ja Pyhäjokiseudulla.  Saatiin paljon tietoa seuraavista asiosta/tapahtumista:
- luennon sisältö kokonaisuudessaan alla olevassa tiedostossa

Vuodet 1714-1721 olivat Isovihan aikaa, venäläinen miehitysaika Suomessa
 Perääntyvän armeijan miehistöä eleili myös Yllivieskassa
Vuodet 1714-16 olivat pahimmat väestöön kohdistuvien väkivallan tekojen
aikaa
• V. 1719 asuttuja taloja 18, autioita 38 (n. 70 %), kylvöä 2,87 ha, 5 hevosta, 2
härkää, 36 lehmää, 10 vasikkaa ja 5 lammasta
• 1723 taloja oli 56, autioina 18
Tuonen kannel,  Sievin Jyringissä, vuonna 1716 kuolleiden muistoksi
Karoliinit Norjan tuntureilla
• Karoliinien kuolonmarssi Norjan tuntureilla vuosien 1718-19 vaihteessa -> 50 km matkalle kuoli 3000 sotilasta ja satoja vielä jälkikäteen
• Erittäin huono keli, suurin osa miehistä oli kuluneessa kesävarustuksessa ilman käsineitä ja suksia
• Ylivieskalaisia miehiä myös karoliiniarmeijan mukana
• Suur-Ruotsin loppu
Ruotusotilaat
• Ruotujakolaitos Pohjanmaalle vasta 1733 -> sotilaiden "ammattiryhmä"
• Talot ryhmiteltiin ruotuihin siten, että talojen yhteenlaskettu verotusarvo oli noin 2 manttaalia, yleensä 3-4 taloa
• Pohjanmaan rykmentti muodostui 8 komppaniasta, jossa jokaisessa 150 ruotua (1200 miestä)
• Uusia ihmisiä myös Ylivieskaan
• Avioliitot paikallisten kanssa
Ylivieskan rotusotilaat 1730-luvulla
Ruotuja oli nro 14 - 27
Ruotutarppa
• Sotilaille asunnoksi ruodut rakensivat torpat
• Rakentaminen alkoi 1735, osa ruoduista ei ollut rakentanut torppa
vuosienkaan päästä. Muutamista puuttui torppa vielä1752.

Mitä perukirjat kertovat 1700-luvun elämästä?
Tavallisen ihmisen perunkirjoituksia alettiin tehdä yleisemmin vasta 1730-lähtien ja ne yleistyivät 1750-60-luvuilla.
Läheskään kaikille ei tehty perukirjaa eli kaluinluetteloa
Perukirjassa määriteltiin lasten ja lesken osuudet sekä mahdollinen lesken syytinki vanhuuden päiville
Irtain omaisuus lueteltiin ja arvioitiin seuraavaksi
• Kultaa oli harvoin ja hopeaa pieniä määriä esim, ryyppypikari tai pari, hopealusikka
• Kupariesineitä oli mm. kattiloita/patoja ja viinapannu tai sen osia  Rikkinäinenkin viinapannu oli rahan arvoista tavaraa.
• Messinkiä oli mm. hevosenkellotja tiu'ut sekä kynttilänjalat
• Tinasta oli halvempia ryyppypikareita
• Rautaesineisiin lueteltiin tarkasti erilaiset työkalut: sepän tarvikkeet, reen jalasraudat, aurat, pyyntiraudat, porat, kairat, näverit, höylät, vasarat, sirpit, viikatteet jne.
• Naisten käytössä olleet puiset kotitalousesineet merkittiin yleensä vain "erilaiset kipot ja kupit"
• Joissakin perukirjoissa on lueteltuna tiinut, vakat, soikot, irralliset pöydät, tuolit, arkut, kellot sekä hevos- ja ajotarvikkeet
• Lasia oli mm. erikokoisia pulloja
• Kalastusvälineisiin kuuluivat verkot, nuotat, veneet ja osuudet
• Kirjoista yleisimmät olivat virsikirja, raamattu ja postilla sekä muut hengelliset kirjat
• Vaatetavara lueteltiin arvokkaimmasta halvimpaan, yksi arvokkaimmista oli lammasturkki
• Kangaslaatuina mainitaan villaa, pellavaa, puuvillaa, silkkiä, verkaa, sarkaa ja nahkaa - on raidallista, ruudullista, painettua kukallista ja flammuvärjättyä vaatekappaletta
• Eläimistä luetellaan ensin hevoset, arvokkaimmasta orista tai ruunasta lähtien
• Lehmät lueteltiin myös arvokkaimmasta, ehkä parhaiten lypsävästä, lähtien
• Harvemmin eteen tulleita esineitä ovat mm. silmälasit, viulu, jalka- eli varsijousi
• Viimeisenä lueteltiin velat
• Tärkeää oli se mitä jäi velkojen jälkeen ja miten velkaisen talon elinkelpoisuus turvattiin perinnönjaon yhteydessä, jätetäänkö perinnönjako suorittamatta

• Isovihan jälkeen jälleenrakennuskausi, uusia tiloja ei perustettu
• 1750-1. uudisasutuksen ja tilojen lohkomisen aika
• Kruunu alkoi suosia uudisasutusta mm. väkiluvun lisäämiseksi
• Perintö- ja kruununtiloja voitiin jakaa kuuteen, kahdeksaan tai useampaan osaan
• Perintötilan maille perustettuja torppia ei laitettu verolle ja kruununtiloille annettiin oikeus torppien perustamiseen
• 1770 sallittiin kruununtilojen perustaminen jakamattomille maille
• Isojako alulle 1770-luvulla, vaikutti suotuisasti uudisasutukseen ja asutuksen leviämiseen

Terva, sahat ja myllyt

• Tervanpoltto yleistyi 1600-luvulta lähtien ja oli yksi tärkeä elinkeino koko 1700-luvun aina 1800-luvun alkuun
• 1700-luvun puoliväliin tultaessa tervan kysyntä ja hinta laski voimakkaasti
• Metsäpalot d v. 1730 "palokesä" poltti useat metsät Pohjois-Suomessa
• Satpietarin keitto yleistyi 1760-L,
• v. 1788 Ylivieskassa 6 salpietarilatoa
• Sahat Kalajoen varteen: 1760-L Hannunkoskeen ja Jylhänkoskeen

• Enemmän sahateollisuutta 1800-luvun lopulta lähtien
• Myllyjä on ollut joen varrella ainakin 1700-luvun alkupuolelta lähtien
• Enimmillään joenvarrella myllyjä oli 1800-luvun alussa, peräti 37
• Myllyjen toiminta riippuvainen joen vesimäärästä - Kalajoki on ollut
aina juoksultaan "arvaamaton"

Uusi kirkko
Ensimmäinen kirkko huonossa kunnossa ja ahdas jo 1744 - kellotorninkin pelättiin kaatuvan
(valmistui 1746) - kirkonkellot sijoitettiin sinne

Herätysliikkeet

• 1700-luvun uskonnolliset liikkeet eivät vielä juurikaan
koskettaneet Ylivieskan aluetta
• 1830-luvulta lähtien Kalajokilaakson alue merkittävä herännäisyyden keskipiste
• Joonas Lagus ja Niilo Kustaa Malmberg
• Savon ja Pohjanmaan herännäisyyden yhtyminen 1834 (Paavo

Ruotsalainen)
• Raudaskylän Opisto 1924
• 1870-luvulla laestadiolaisuuden läpimurto Kalajokivarrella
• Peruna 1720-L lopulla Suomeen, yleistyi vasta vuosisadan lopulla ja korvasi vähitellen nauriin
• Pommerin sodasta (1757-62) tuotiin perunaa
• 1734 yleinen laki, joka on osin edelleen voimassa Suomessa
• 1741-43 Pikkuviha eli Hattujen sota Ruotsin ja Venäjän välillä,
Suomi venäläisten miehittämänä 1742-43, Turun rauha 1743
• Kahvi Suomeen 1700-1. alussa ja yleistyi hitaasti. Kahvikiellot 1756-1761, 1766-1770, 1794-1796 ja 1799-1802
• Isojakoasetus 1775, isojako jatkui 1920-luvulle asti

Suomen sota 1808-1809

• Aluksi ei ollut tarkoitus liittää Suomi osaksi Venäjää, miehitys lopetettaisiin kauppasaarron toteuduttua
• Pian sodan alettua päätös Suomen tulevaisuudesta lukittiin
• Pietari oli lähellä Ruotsin itärajaa, joka kulki v. 1743 jälkeen Kymenlaaksossa
• Aleksanteriin manifesti 17.6.1808: Suomen liittäminen Venäjään ja luvattiin pitää voimassa suomalaiset lait ja oikeudet
• Haminan rauha 17.9.1809
• Porvoon valtiopäivät 1809: säädyt vannoivat uskollisuutta uudelle hallitsijalle ja keisari antoi Suomelle autonomian
• Suomen suuriruhtinaskunta 1809-1917
• 1809-1860 rahoina käytettiin Ruotsin riikintaaleria ja Venäjän ruplaa
• Suomen pankki 1811 Waihetus-Lainaja Depositioni-Contori
Suomen Suuren-Ruhtinanmaassa
• Rahauudistus 1840 d ruplasta ainoa laillinen maksuväline
• Markka käyttöön 1860

13.4.2026 Saatiin paljon tietoa seuraavista asiosta/tapahtumista:

Suomen suuriruhtinaskunta 1809-1917

Nälkävuosi 1867-1868
Ylivieskasta kirjoittaa eräs lähettäjä, että sillä on syöty olkiaja ruumenia eli tähkiä tähän asti, mutta että nekijo rupeaa loppumaan; hevosen lihaa on myös syöty herkkupalaina. Ohransiemenistä on kova puute; on puolet taloja, joilla ei ole yhtään kappaa ohran eikä kauran siemeniä, ja ainoastaan neljännes osa taloja, joilla on täysi ohra siemen.
• Katoarvion mukaan sato oli "kauhistuttavan heikko"
Suomalainen Virallinen Lehti 28.4.1868

Keisarillinen Senaatti painatti ohjeet jäkälän, sammalen, vehkanjuuren ja sienten valmistamisesta ravinnoksi.
• Ennakkoluulot sieniä ja jäkälää kohtaan

Stenbäckin talo - köyhien vaivaistalo eli vattehuusi

• Köyhien työhuone avattiin 5.12.1867, sinne pyrittiin sijoittamaan kerjuulle lähtenyttä väestöä
• Väliaikainen majoituspaikka, kunnes kuljetettaisiin kotipitäjaan
• Tammikuun 1868 puoliväliin mennessä kirjoilla oli noin 300 henkeä
• Lisäksi kunnan huollettaviksi myymät orvot ja turvattomat lapset asuivat sijaiskodeissaan ja ruotivaivaiset kiersivät entiseen tapaan kunnan 17 ruodissa

Kansakoulun perustaminen
• 1870-luvun lopulla puhutti paljon kansakoulun perustaminen ja lasten opetus
• vastustajat olivat sitä mieltä, että "koulun laittaminen pitää sysätä tulevaan tietämättömään aikaan"
• kansakoulu avattiin helmikuun lopussa 1880V
• Aluksi otettiin 46 poikaa
• Tyttöjä ei vielä voitu ottaa kouluun pienten tilojen vuoksi
• Tunnetuin oppilas on ollut varmaankin Kyösti Kallio

Pohjanmaan rautatie
 • Rautatievaliokunnan päätös keväällä 1884: Seinäjoki-Kokkola-Ylivieska-Oulu
• Ratatyöt alkoivat vuoden 1884 alusta Kokkola-Oulu välillä
• Ratatyöt ylsivät näille seuduille syksyllä 1885, ratatyömiehet Ylivieskaan
• Perustuksiin käytetyt kivet hakattiin Kettukalliolta
• Ylivieskan mainitaan olevan Kalajokea suurempi liikepaikka jo vuonna 1895 Joen sillan muurit valmistuivat 10.10.1885
Ensimmäinen höyryveturi pysähtyi asemalle 11.6.1886
Oulussa koko radan valmistujaisjuhlat 29.10.1886

Kirkon korjaaminen 1892

• Kirkko oli sisältä vuoraamaton, seinät oli kalkittu valkoisiksi ja lattia oli harva ja ilman välilattiaa. talvella kylmä
• Penkkien pöydissä eli kirjapenkeissä oli kolmet rautaiset ja suppilon muotoiset kynttilätelineet, lehteriä ei ollut
• Kellarin lattialla oli toista korttelia (yli 15 cm) vettä ja ovet pielineen lahonneet
• Kirkkoa remontoitiin J. Basilierin piirustusten mukaan
-  Katon muoto muuttui, keskustorni purettiin
- Kellotapuli rakennettiin kirkon yhteyteen

Vuoden 1905 tulva

• Talvi 1905 oli runsasluminen, metsissä 11/2 metriä lunta
• Ilma lämpeni nopeasti 21.4.
• Joen varren talot jäävuorien keskellä
• Joissakin talossa jouduttiin lehmät viedä navetasta pois
• Vesi vei mukanaan Hiidenkallion myllyn ja suuret määrät tukkeja ja paperipuita
• Vesi laski toukokuun alkupäivinä

Savisilta

• Kalajoen ylittävän sillan rakentamista suunniteltiin jo vuonna 1904
• Sillaksi valikoitui äänestyksessä rautabetoninen silta
• Sillan rakentaminen alkoi keväällä 1912ja valmistui marraskuun alussa
• Aikalaiset epäilivät betonin kestävyyttä. Heikompiuskoiset väittivät, että "kunhan telineet puretaan, niin koko komeus romahtaa".

Merkkihenkilöitä

Anna Ängeslevä (20.2.1871 - 17.6.1939)
Emäntä, kansakoulun opettaja ja kansanedustaja vuosina 1908-1909
Perusti Raudaskylän sekakuoron vuonna 1917.
Äitiyspakkauksen "äiti" -teki kansanedustajakautenaan aloitteen, jonka mukaan kunnille pitäisi myöntää vähävaraisille synnyttäjille määräraha vaatetukseen ja muihin välttämättömiin tarpeisiin. Ajatus toteutui vasta 1937, eduskunnan hyväksyessä äitiysavustuslain.

Kyösti Kallio (10.4.1873-19.12.1940)
Syntyi Ylivieskan Niemelänkylällä,  opiskeli Raahessa ja Oulussa Nivalaan 1894
Talonpoikassäädyn edustajana ensimmäisen kerran säätyvaltiopäivillä 1904, 31-vuotiaana
Kuudesti eduskunnan puhemies, neljä kertaa pääministeri

Lex Kallio
asutuslaki, millä pyrittiin pakkolunastamaan maata tilojen luomiseksi tilattomalleväestölle ja laajentamaan tiloiksi itsenäistyneitä torppia
Suomen Pankin johtaja
Suomen 4. presidentti 1937-1940

Pietari Päivärinta (19.9.1827-26.7.1913)

• Hyvät laulunlahjat vetivät lukkarin toimeen1856 (Alavieska, Oulunsalo)
• Ylivieskaan lukkariksi 1868
• Director cantus arvonimi 1909
• Kuntakokouksen puheenjohtajana 18 vuotta
• Vuosina 1882, 1885, 1888 ja 1891 valtiopäiväedustaja
• Kirkolliskokouksen maallikkojäsen 1876, 1886 ja 1893
• Kansankirjailija, ensimmäinen teos "Elämäni" (1876)
• Kymmeniä teoksia, lukemattomia lehtikirjoituksia

Ylivieskan Seudun Eläkkeensaajien Veteraanijuhla 27.4.2026

Juhla järjestettiin Juurakon Kellarissa. Veteraanijuhla on valtakunnallinen juhlapäivä, jolloin liput nostetaan salkoihin. Veteraanipäivää on alettu viettämään vuodesta1987. Päivämäärä 27.4. tulee Lapin sodan päättymispäivästä, jolloin suomalaiset pääsivät eroon toisesta maailmansodasta.

Kari Löfbacka toivotti väen tervetulleeksi ja juhla saattoi alkaa. Muutamin saatesanoin Kari kertoi Ylivieskan veteraaniyhdistyksestä, joka on loppunut jo vuosia sitten.  Aiemmin yhdistys oli aktiivinen ja monenlaista toimintaa  oli ollut vireiden jäsenien ja tuloksellisen varainhankinnan ansiosta.

Ohjelma aloitettiin Ukkosten esittämällä ”Muistoja Pohjolasta”. Laulanta oli komeaa. Näin juhla saatiin vauhtiin. Amanda piti vaikuttavan juhlapuheen. Hän kertoi puheessaan kansallisesta juhlasta Mikkelissä,  joka on Suomen puolustuksen keskuspaikka ja näin ollen historiallisesti merkittävä kaupunki. Se on edelleen Suomen puolustuksen keskeinen paikka, johon Natokin on johtokeskuksen sijoittanut.

Valtakunnallisen Veteraanijuhjan teemana on tänä vuonna ”Yhdessä eteenpäin katsoen” menneisyyttä unohtamatta. Veteraanien arvopohjaa ovat yhteisöllisyys, osallisuus ja demokratia.

Kauniiden sanojen jälkeen oli musiikin vuoro. Laulusta vastasivat laulu- ja soittoryhmä Ukkoset ja Eukkoset. Säestyksestä vastasivat hanureillaan Taimo Löf ja Jouko Niemi. Miehet ja naiset esittivät yhdessä ja erikseen ikivihreitä veteraanijuhlaan sopivia kappaleita kuten Veteraanivalssi, Partisaanivalssi, Elämää juoksu-haudoissa ja Sillanpään marssilaulu. Kuulimme myös Jouko Niemeltä hänen itse sanoittamat ja säveltämät kapaleet: ”Isänmaa vaarassa” ja ”Sotavanhus ja lapsi”. Myös Taimo Löf esitti Reima Huhtalan sanoittaman ja itsensä säveltämän ”Kotimaa” nimisen kappaleen. Molemmat haitaristit kertoivat musiikin lomaan juhlan teemaan sopivia tarinoita. Taimo kertoi kuuluneensa vuosikymmeniä Yllivieskan veteraaniyhdistyksen toimintaan haitareineen. Haitarimusiikilla oli sotavuosina merkitystä kansan piristäjänä. Taimo kertoi Vili Vesterisestä, joka  muistetaan  erityisesti sotavuosien esiintymisistä sota-ajan ikeessa olevien kansalaisten ilahduttajana.

Juhlan lopuksi siirryttiin kevyempään musiikkiin. Kuultiin Lasse Pihlajamaan ”Nuoruusmuistoja”, joka menikin spontaanisti yhteislauluksi. Juhlan päätti ”Säkkijärven polkka”. Polkan tahti kiihtyi loppua kohden. Taimon taitavat sormet pysyivät menossa oikeilla näppäimillä. Yleisö lähti alkutahdeista mukaan taputtaen käsiään rytmin mukaisesti. Taimo tuumasi, että oli hyvä soittaa, kun sai aplodit heti alusta alkaen.

Tekstin tapahtumasta kirjoitti Ilkka Harmaala