Nestorit toiminta
Nestorit -toiminta
Toiminta aloitti keväällä 2024 ja jatkuu syksyllä Juha Kippolan ja Ilkka Harmaalan luotsaamana, Juhan puh. 040 0249030 ja Ilkan 040 531 4190. Yhteistapaaminen joka toinen tiistai parittomilla viikoilla 14.1. klo 11-12 alkaen Squash-kopilla. Pelataan istumalentopalloa, suunnitellaan tulevia tapahtumia ym. Osallistumismaksu 2€/kerta.
Nestorit-toiminta tukee ikääntyvien miesten aktiivisuutta ja mielen hyvinvointia. Se on miesten näköistä yhdessäoloa ja tekemistä. Toiminnasta tietoa oheisesta linkistä:
www.ekl.fi/toiminta/elinvoimaa/nestorit/
Tervetuloa miehet omaan ryhmään!
Valtakunnallinen Nestorien vuosijuhla järjestetään syyskesällä 2025 Ylivieskassa.
Tämän vuoksi osa Ylivieskan Seudun Eläkkeensaajien Nestorit ryhmästä vieraili ti 5.11.2024 Jämsänkoskella, Jämsänkosken Nestorien järjestämässä vuosijuhlassa.
Matkan tarkoituksena oli osallistua itse juhlaan sekä sekä ottaa oppia juhlajärjestelyistä ja ohjemistosta.
Juhlassa kuultiin Jarkko Utriaisen EKL. esitelmä Nestorit toiminnasta, paikallisen Ekl mieskuoro Harmaat esityksiä sekä Tohtori Kiminkisen mukaansa tempaava luento: Suoraa puhetta miehen terveydestä.
Ohjelmistoon kuului myös paneeli keskustelu Nestorien toiminnasta eri yhdistyksissä johon myös meidän Nestorien-ohjaaja osallistui.
Reissu oli antoisa ja täytti tarkoituksensa. Sieltä palattiin monta kokemusta ja havaintoa rikkaampana.
- kirjoitti yksi mukana olleista Nestoreistamme
NESTOREIDEN TOUHUJA 10.4.2025
Aiempina touhuina on jo kerrottu tuulenkaatopuiden talteen otosta nestoreiden toimesta. Sahuri on pistänyt sirkkelin laulamaan ja on saatu leveää lautaa. Näistä saatiin tilavia linnunpönttöjä, joissa poikaset sopivat kasvamaan toisiaan tallaamatta. Kokoontumisen aihe oli linnunpönttötalkoot.
10.4.2025 kokoonnuttiin Juhan pihapiiriin jossa tulipaikka ja työpisteet olivat valmiina kahvitteluun ja makkaran paistoon, niin ja töihin. Ennen nuotiolle asettumista käytiin toimeen ja pönttöjen osat alkoivat asettua paikoilleen. Autotallin suojissa alkoi ruuvauskoneiden surina, kun ruuvaten osat kiinnittyivät kohdilleen. Työpisteet oli valmiiksi ajateltu hyväksi kokonaisuudeksi. Lautojen katkonta, etuseinän kulkuaukon poraus, kokoaminen, kulkuaukon suojan asennus, jossa käytettiin kattohuopaa. Pöntön puhdistuksen mahdollistava etuseinän avauksen tukeva lukitus laitettiin kuntoon ja lopuksi kiinnitysnarujen tarvitsemat reiät ja narujen asennus. Koska laudat olivat ihan uusia ja kirkkaita, niin lopuksi annettiin niille rautavihtrilli voitelu, joka nopeuttaa harmaan värin kehittymistä laudan pintaan auringon valon vaikutuksesta. Eikä siinäkään vielä kaikki. Lopuksi päivän tuotanto ripustettiin puupinon kylkeen kuin taideteokseksi.
Osallistujia oli vajaa kymmenen nestoria. Sopiva määrä talkoiden tuotannon onnistumiseksi. Kokoamispisteellä työ tehtiin enimmäkseen pareittain hyvässä sovussa. Kun päästiin hyvään alkuun oli kahvipaussin aika. Kahvia ja pullaa oli tarjolla raatingin ohessa. Kun huilitauko tuntui riittävään, niin palattiin tehtävien äärelle. Suunniteltu satsi tiaisen pönttöjä valmistui kohtuullisessa ajassa ja päästiin takaisin nuotion ympärille. Nyt oli riittävästi makkaraa tarjolla, johan se nälkäkin alkoi suolen mutkissa muistuttelemaan ruuan tarpeesta. Turinoiden jälkeen viimeisetkin nestorit poistuivat muihin päivän toimiinsa. Kuka askareisiin kuka ansaituille päivätorkuille.
- tekstin kirjoitti Ilkka Harmaala Nestoreista
Nestoreiden valtakunnallinen kokoontuminen 6.11.2025, joka alkoi juhlana ja päättyi tapaamisena
Ylivieskassa järjestetyt valtakunnalliset Nestori-juhlat saivat alkunsa jo reilu vuosi sitten kun keväällä 2024 Helsingin päästä oli kyselty, että voisiko Ylivieskan Seudun Nestorit/EKL sen järjestää. Vastaus oli selvä, eli totta kai se järjestetään, jos sellaista mahdollisuutta tarjotaan.
Päätettiin lähteä ottamaan oppia Nestori-juhlan luonteesta. Pimeänä ja vesisateisena varhaisena aamuna marraskuussa 2024 viisi miestä ahtautui pienoisbussiin ja kärsät käännettiin kohti Jämsänkosken Ilveslinnaa, jonne sikäläiset Nestorit olivat järjestäneet silloisen Nestori-juhlan. Matkalla pimeällä maantiellä nousi ajatuksiin Nestori-juhlan ajankohdan mielekkyys.
Märkä tie imi pienoisbussin valojen vaikutuksen minimiin. Onneksi ei mitään hyppinyt eteen. Vuodenaika huomioiden ajokeli olisi voinut olla vieläkin huonompi.
Sen verran päivä valkeni perille päästyämme, että nähtiin puitteiden juhlalle olevan komeat. Iso ja majesteetillinen linna komeasti pauhaavan Jämsänkosken rannalla. Juhlan lopussa julkaistiin Ylivieska seuraavien Nestori-juhlien järjestäjäksi. Paluumatkalla kehittyi ideoita täkäläisestä juhlasta, että se pyritään järjestämään meidän näköiseksi. Lisäksi syntyi idea, että laitetaan jonkinlainen kiertopysti saattelemaan Nestori-juhlien järjestämisvastuusta muistuttamaan.
Ylivieskan EKL:n hallitus oli antanut juhlan järjestämiselle siunauksensa. Kevät- ja kesäkaudella aiemmin perustettu ideoiva työryhmä pääsi juhlaa suunnittelemaan ja päissämme muhineita ajatuksia nostettiin yhteisiin pohdintoihin. Hyvissä ajoin käynnistettiin juhlapaikan etsintä ja kustannusten kartoitus. Juhlapaikaksi valikoitui kaksi mahdollista vaihtoehtoa. Kulttuurikeskus Akustiikka tai Raudaskylän kristillinen opisto. Juhlaa varten perustettu toimikunta kävi tutustumassa kumpaankin vaihtoehtoon ja valituksi tuli Raudaskylän kristillinen opisto monestakin syystä. Ja nyt juhlan jälkeen voidaankin sanoa, että se olikin paikoista se tarkoitukseen toimivampi ja vielä edullisempi.
Työryhmä varasi yksissä tuumin hyvissä ajoin juhlaohjelmaan esiintyjät, aikataulutti ohjelmiston ja valmisteli infomateriaalit, joiden mukaan sitten edettiin varsinaiseen maaliin asti. Toimintasalin sisältöä mietittiin ehkä eniten ja viimeiseen asti, koska siellä käytettävissä oleva aika oli suhteellisen lyhyt. Juhlan lähestyessä tuumailu ja suunnittelu jäsentyi valmiiksi paketiksi. Juhlaa edeltävällä viikolla varmistui lopullinen toimintasalin tarjonta, työnjako ja muut juhlaan liittyvät käytännön toimet.
Alusta pitäen varmana punaisena lankana oli, että tapahtumasta tulee Ylivieskan Nestoreiden näköinen. Tapahtuman ytimenä oli 2025 miesten viikon teema ”Puhuva mies”. Ylivieskalaisten Nestoreiden touhujen esittelyä päätettiin toteutettaa näyttämällä ja järjestämällä mahdollisuus kokeilla toimintaa käytännössä tarkoitukseen varustellussa toimintatilassa. Siellä pyöri seinälle heijastettuna diaesitys Ylivieskan Nestoreiden touhuista, joka auttoi liittämään esillä olevaa näyttelyä todelliseen toimintaan. Tämä kokonaisuus onnistui yli odotusten, sillä juhlaväki toimintaa kokeillessaan lämpeni toisiin tutustumiseen ja vapaaseen keskusteluun. Näin syntyi paikka, jossa miehet lämpenivät puheisiin toisten kanssa. Toiminnan esittelystä seurasi myös välittömiä jatkotoiveita. Esittelyssä oli pihalla näyte iglun rakentamisesta, jossa kymmenen asteen lämmössä oli omat haasteensa. Tästä seurasi Nestoreille kuitenkin pyyntö rakentaa iglu juhlapaikassa toteutuvaan talvimarkkinatapahtumaan. Myös juttua lumirakentamisesta pyydettiin Ekl:n lehteen. Esittelyssä olleiden välineiden hankintapaikkoja myös tiedusteltiin.
Tähän kohtaan on syytä mainita, että keskusteluun oli noussut valtakunnallisen Nestori-Juhlan nimen tuottama mielikuva. Valtakunnalinen Nestori-juhla on nimenä nostanut osallistumista rajoittavia tunteita osallistua tapahtumaan. Jatkossa yhteisellä juhlaväen hyväksynnällä Nestori-juhlaa kutsutaan Nestoreiden tapaamiseksi, jolloin ei ajatukset ajaudu esim. pukeutumiskysymyksiin, joita jotkut nyt olivat esittäneet. Myös tapahtuman ajankohtaa rukataan kesään päin, kuten kelloja talviaikaan siirryttäessä.
Juhlan esiintyjistä ja esityksistä lyhyt kertaus. Paikkakunnan Nestoritoiminnan yhdyshenkilö Kippolan Juha aloitti tapahtuman lausumalla väen tervetulleeksi ja kehoitti nauttimaan päivästä. Kari Löfbacka juonsi ja rytmitti päivän sujumaan jouhevasti. Taimo Löfin soitinryhmä elävöitti juhlaa säestämällä Ukkosten lauluryhmää, joka juhlisti tapahtumaa ikivihreillä suosikeilla. Mieluisa laulukappale oli mm. nestori Miikkulaisen tarina Saimaalta. Opiston rehtori Pekka Härkönen kertoi tarinan juhlapaikan historiasta tähän päivään. Vierailijoilta rehtori sai huomiota vanhojen kiinteistöjen erinomaisesta kunnosta. Rehtori kertoi taloudellisista haasteista, eikä korjausvelan kehittymiseltä ole voitu välttyä. Hän antoi kiitosta edeltäjiensä toimista talouden järkevästä ja idearikkaasta hoidosta. Psykologi Veli Matti Heikkilä kertoi miten puhuva mies on enemmän, siis myös Nestori. Väki kuunteli hiirenhiljaa ylisukupolvisesta vaikenemisesta, joka siirtyy, mutta sitä tapaa voi muuttaa. Esityksen jälkeen yksi kuulija kävi heti puhumassa, että olipa löytynyt hyvä puhuja, kovaa asiaa ...tana. Talon taitaviksi tunnetut kokit, leipurit ja emännät tarjoilivat vahvistavan aterian, josta kiitokset heille. Väljän lounasajan yhteydessä oli mahdollisuus tutustua jo edellä mainittuun toimintojen esittelyyn. Lounaan jälkeen saatiin kuullavarsinanen juhlapuhe Nestoreille. Jussi Löfbacka kuvaili pojan kehittymistä Nestoriksi. Valmiina nestorina mies voi olla jo rennommin, jopa nauraa itselleen ja mennä vaikka aikaisin nukkumaan. Esitys saattoi pitää sisällään joitakin herkimpiä Nestoreita naurattavia kohtia!
Musiikkiesitysten saattelemana päivä alkoi saavuttaa hetken jolloin viestikapula ”Nestorin nuija” annettiin seuraavan tapahtuman järjestäjille eli Vaasan Nestoreille. Lopuksi siirryttiin lähtökahville, kotimatkalle ja se olikin siinä.
Ylivieskassa 7.11.2025 Ilkka Harmaala
Nestoreiden tutustumiskäynti Mutkalammin tuulivoimapuistoon 4.12.2025
Sumuisena joulukuun toisena päivänä, 17 Ylivieskan seudun nestoria, ja muutama uusi osallistuja, sai tutustua Mutkalammin tuulivoimapuistoon ja tuulimyllyyn. Tämä muistio perustuu vajavaisilla kyvyilläni havaitsemiini asioihin. Jokainen voi halutessaan tutustua somessa monipuolisiin kirjoituksiin tuulivoimapuiston vaiheista.
Retki sai alkunsa EKL:n järjestösuunnittelija Jarkko Utriaisen ideasta järjestää tiedotettu ja mainostettu tutustuminen johonkin merkittävään kohteeseen ja saada uusia kontakteja ikämiehiin ja uusia jäseniä Nestori-toimintaan. Tuulivoimapuisto valikoitui kohteeksemme.
Asummehan alueella, josta on muodostumassa koko valtakunnan merkittävä tuulivoiman hyödyntämisen alue.
Saavuimme sovittuun aikaan tuulipuiston huoltokentälle. Sen maamerkiksi on pystytetty installatio - taideteos, jonka tarkoitus on konkretisoida tuulivoimapuiston yhden tunnin tuottoa muutettuna 84,3 kuutioksi koivuhalkoja. Sen tarkoitus olisi olla 50 m pitkä, puuosiltaan 2 metriä korkea, öisin valaistu tilataideteos. Se on tosin jäänyt keskeneräiseksi.
Meitä oli vastaanottamassa ranskalaisyhtiö Neoen:in edustaja Niko Koskela, joka ohjasi meidät huoltokentän laidalle sijoitetun sähköaseman vierelle, josta Mutkalammen tuulivoimapuiston tuottama sähkö menee32 kilometrin päähän, Kalajoen Jylkkään rakennetulle Suomen toiseksi suurimmalle sähköasemalle. Koskela kertoi laajemmin tuulivoimaloista kyseisellä alueella. Puhuttiin myös hyötysuhteista, rahamääristä ja prosenteista. Kentällä olevissa konttisuojissa oli tauolla myös useammalla puolalaisilla rekisterikilvillä varustetuilla autoilla liikkuva korjausryhmä.
Seuraavaksi siirryttiin yhden tuulivoimalaitoksen juurelle, joka oli yksi 69:stä. Siinä hämmästeltiin laitoksen suuruutta. Huoltomies Tuomas Kirvesmäki pysäytti myllyn kääntämällä siivet tuulen nähden neutraaliin asentoon.
Huollon toiminnasta Kirvesmäki kertoi, että Kannuksessa heillä on parinkymmenen henkilön tukikohta. Työpari on jokaista kymmentä myllyä kohden. Kirvesmäki selosti tekniikasta ja vastaili sateleviin kysymyksiin.
Laitettiin suojakypärät päihimme ja saimme käydä pienissä ryhmissä laitoksen sisällä.
Tutustuttiin sisäänkäyntiosastoon, josta lähti hissi ja portaat yläilmoihin. Tasolla oli myös hallintapaneeli. Toki myllyt ovat valokuituyhteydellä hallittavissa Helsingistä, jossa Neone:nin päätoimisto sijaitsee ydinkeskustassa.
Myllyrungon kiinnitys anturaan oli vaikuttava. Ulkokehällä on 136 kpl 5cm paksua ruostumatonta terästä olevaa pulttia, joiden päissä muhkea mutteri. Pultit ovat 4 metriä pitkiä jämerästi raudoitetussa betonianturassa. Sisäkehällä on likipitäen sama määrä pulttiliitoksia hiukan pienemmällä kehällä.
Tullimyllyltä siirryttiin Neone:n tarjoamille pullakahveille Mutkalammin vanhallekansakoululle, joka toimii nykyisin kylätalona ja metsästysseuran tukikohtana.
Kahvitilaisuuden jälkeen kuultiin maanomistaja Kauno Erkkilää, joka kertoi kuinka tuulivoimapuisto saatiin alueelle.
Hanke oli lähtenyt liikkeelle kyläläisten aloitteesta, jossa oli esimerkillisesti ja diplomaattisesti asian vireille laittoa pohjustettu kaikkia asukkaita tyydyttävälle mallille.
Neuvotteluissa oli saatu hyvin etuja maanomistajille ja kaikille kyläläisille. Mm. Kylätalo oli saanut uuden vesikatteen.
Yhteydet voimala-alueen maa-aluetta hallinnoiviin kolmeen kaupunkiin Kannuksen, Kalajokeen ja Kokkolaan olivat sujuneet hyvin. Lisää yksityiskohtia Tuulivoimapuiston vaiheista löytyy nettiä näpelöimällä.
Saimme tutustua meidänkin aluetta koskettavaan ilmiöön, kun Ylivieskan ympärille on suunnitteilla tuulivoima-alueita. Paluumatkalla saatiin vielä komea havainto valkopyrstöisestä merikotkasta, joka oli pienen korppiparven kera syömässä tien laidassa olevaa mustaa myttyä. Täytyy sillekin toivottaa onnea, että selviytyy pois tuulivoimapuiston satojen, lähes kolmensadan kilometrin tuntinopeudella viuhuvien siipien seasta. Onnea myös energiapolitiikasta isossa kuvassa vastaaville päättäjille, jotta pistorasiasta saataisiin tasaisesti edullista sähköä.
4.12.2025 Mukana ollut Ilkka Harmaala